Belak Lulik talin Tua Metan

Belak Lulik ne'ebé prova Liña Reta (Garis Lurus) Ran Na'in no Liurai Likusaen
Nain no Liurai Likusaen iha Uma Aas Reinadu Likusaen Maubara iha Norte Timor Lorosa'e iha nia Belak Lulik osan mean ne'ebé lakan rasik hanesan loron no nia lakan bainhira kona-ba belak no sasán seluk ne'ebé la'ós osan mean bele sai osan mean hotu. Belak ne'e tuir informasaun hosi Uma Aas Lara Dato, Likusaen katak iha tempu Portugés, Sr. Miguel de Jesus, Sr. Filomeno Paixão de Jesus, jerasaun hosi Bei Mateos hosi Uma Aas haruka nia ema sira ba lori sasán lulik sira hosi Reinadu Likusaen nian, inklui Belak Lulik ne'e ba rai iha nia uma hela fatin iha bairu Kaimeo, Likisa Vila, tanba tauk na'ok ten sira na'ok. Sasan lulik sira ne'e, ikus mai, tuir informasaun hosi Sr. Miguel nia jerasaun sira katak sasán sira ne'e entrega ba iha Igreja Katólika hodi tau iha Igreja Likisa nia fundasaun bainhira harii Igreja ne'e.

Mezmu nune'e, Belak Lulik osan mean ne'e sei la hela iha Igreja ne'e nia okos, tanba nia la'ós ema mak halo, nia nu'udar transformasaun enerjia universu, liuliu enerjia loron nian, nune'e, nia bele sai hosi rai ne'e hanesan enerjia no la hela iha fatin ka espasu ruma. Tempu ida nia bele transforma fali nia an ba iha belak no fila ba nia Nain ne'ebé sai nu'udar jerasaun hosi liña rekta Nain no Liurai Likusaen nian.

Alende ne'e, Uma Aas Reinadu Likusaen ne'e mós iha Gong Lulik (iha Tokodede bolu Dadili ka Dadil) ne'ebé nu'udar Gong Lulik tolu ne'ebé nu'udar simbólu hosi Tasi Tolu bainhira Likusaen no Wehali dame malu iha Dili, Tasi-Tolu uza no dere. Dadili ka Gong Lulik tolu ne'e, ida rai iha Uma Aas Reinadu Likusaen, ida jerasaun sira balun hosi Uma Aas Likusaen lori ba iha Reinadu Alor-Kalabahi bainhira ba hola Liurai Alor-Kalabahi nia oan feto sira, no ida mak kal entrega ba iha Liurai Manatutu bainhira Likusaen no Manatutu dame malu iha no halo juramentu sai maun alin asu-ran iha mota Lakulo, Manatutu nian depoisde funu Likusaen Manatutu. Gong Lulik ida iha Uma Aas Rainadu Likusaen, Lara Dato, iha tempu funu 1975, bainhira fatin halulik ka halo ritual ne'ebé sentradu iha Hali Lulik Loro Liurai Luka Wekeke nia hun muda fali ba iha parte loromonu, besik ba iha Maubara nian, Gong Lulik ne'e mós lori hotu ba no tau iha uma ne'ebé harii hodi rai sasán lulik sira. Bainhira militar Indonéziu ba ataka no ema sira ne'ebé haree sasán sira ne'e la konsege salva sasán sira ne'e no hali hotu. Militar Indonézia kal foti hotu sasán sira ne'e no sunu tiha uma ne'e.

Gong Lulik ne'e mós iha tempu ida karik sei fila fali ba nia Nain ne'ebé nu'udar jerasaun orijinál liña rekta Nain no Liurai Likusaen nian. Belak Lulik no Gong Lulik ne'e nu'udar simbólu Loro ka Ahi no Gong ne'e simbólu Udan ka Bee no sira rasik troka sira nia talin. Sira nia talin hosi materiál lokál hanesan tali metan, hudi talin, duut manlai, nsst. Bainhira sasán lulik sira ne'e ba fali nia Nain mak ita bele hatene se mak jerasaun liña rekta hosi Na'in no Liurai Likusaen tan sasán ne'e hanesan ho Khodam Beiala sira nian sei hatene sira nian Nain.

Sem comentários:

Enviar um comentário